Unkarinvinttikoira

Käyttötarkoitus

Unkarinvinttikoira eli Magyar Agár on alun perin metsästyskoira ja siinä tehtävässä sitä käytetään edelleen rodun kotimaassa. Unkarinvinttikoira on paitsi nopea, myös kestävä. Rotu on pitkällä matkalla maailman nopein vinttikoira, eli verrattuna niin sanottuihin sprintterirotuihin kuten esimerkiksi englanninvinttikoira ja whippet, tämä koira pystyy säilyttämään kovan matkanopeuden pidempään. Kuten muutkin vinttikoirat, unkarinvinttikoira on näöllään metsästävä koira, joka ottaa saaliin kiinni ja hengiltä itse.

Nykyään unkarinvinttikoira on monipuolinen harrastuskoira, jonka rodunomaisia koemuotoja ovat vinttikoirien maasto-, ajue- ja ratajuoksukokeet. Unkarinvinttikoirien kanssa harrastetaan myös agilitya, rally-tokoa, verijälkeä ja kaverikoiratoimintaa, eli rotu soveltuu monenlaiseen puuhasteluun muita vinttikoirarotuja suuremman yhteistyöhalukkuutensa ja miellyttämishalunsa ansiosta. Mikään palveluskoira se ei kuitenkaan ole.

Luonne ja käyttäytyminen

Unkarinvinttikoira on luonteeltaan eloisa, toiminnanhaluinen ja tasapainoinen koira. Se kuuluu vartioiviin vinttikoirarotuihin, ja se voi puolustaa omistajaansa ja omaisuutta voimakkaasti haukkumalla. Omaa perhettä ja laumaansa kohtaan se on hyvin uskollinen ja kiintyy vahvasti omistajaansa ja muihin perheenjäseniin - lapsirakkaus on rodulle tyypillistä. Se tulee myös erittäin hyvin toimeen laumassa toisten koirien kanssa, ja onkin suositeltavaa, että unkarilaisella olisi kotonaan koirakavereita, mieluusti muita vinttikoiria.

Kotioloissa unkarinvinttikoira on rauhallinen ja mukavuudenhaluinen, mutta se kiihtyy ja syttyy salamannopeasti esimerkiksi riistaa nähdessään. Yhteiselo pienempien koirien ja lemmikkieläinten, kuten kissojen, kanssa on kuitenkin mahdollista.

Yleisimmät asiat terveydestä

Unkarinvinttikoira on rakenteeltaan terve ja liioittelematon koira. Kuitenkin isokokoisena ja erittäin nopeana koirana se on altis erilaisille tapaturmille, haavoille ja ruhjeille, joita tulee helposti koiran juostessa vapaana. Koira onkin hyvä totuttaa pennusta asti liikkumaan myös epätasaisessa ja vaihtelevassa maastossa jotta koira oppii säätelemään vauhtinsa maastoon sopivaksi, sekä kehittää hyvän koordinaatiokyvyn ja ketteryyden. Rodussa on ilmennyt jonkin verran autoimmuunisairauksia, lähinnä samansukuisilla koirilla. Epilepsiaa ja silmäsairauksia on myös ilmennyt yksittäisillä koirilla.

Turkinhoito

Unkarinvinttikoiran turkki on erittäin helppohoitoinen, eikä se vaadi säännöllistä turkinhoitoa. Sen karvapeite on lyhyttä, karkeaa ja tiivistä, talvella se voi kasvattaa myös pohjavillan.

Millaiselle ihmiselle rotu sopii

Vinttikoirille on hyvin tärkeää päästä säännöllisesti juoksemaan vapaana, ja tämä pätee myös unkarilaiseen. Kaupungin keskustojen pienissä koirapuistoissa juokseminen ei välttämättä riitä tyydyttämään unkarilaisen liikunnantarvetta. Turvallisten juoksutusympäristöjen löytäminen voi siis olla haasteellista, tätä kannattaa harkita ennen suuren vinttikoiran hankintaa, koira nimittäin ehtii hyvin kauas, hyvin lyhyessä ajassa. Muutoin asuinolosuhteilla ei ole niin suurta merkitystä, ja unkarilaisia asuu myös kerros- ja rivitaloasunnoissa ongelmitta. Liikunnan tarve riippuu myös siitä mitä koiran kanssa aikoo harrastaa. Mikäli ajatuksena on juoksulajeissa kilpaileva koira, on hyvän peruskunnon ja koordinointikyvyn muodostumiselle parasta, jos pystyy juoksuttamaan koiraa irti mahdollisimman vaihtelevassa maastossa useita kertoja viikossa. Tämä rotu on siitä kiitollinen, että kestää myös sen, jos omistaja on joskus kipeä, kiireinen tai muuten uupunut, sillä lenkkien ei välttämättä tarvitse aina kestää monta tuntia. Turvallisessa paikassa irti pidettynä, unkarilainen kyllä osaa juosta itsensä onnelliseksi puolessakin tunnissa. Tosin pitää huomioida että aina ennen ja jälkeen irtipidon on hyvä lämmitellä ja jäähdytellä koiraa jotta voidaan ennaltaehkäistä ongelmat lihasjumien kanssa.

Unkarinvinttikoira on kohtuullisen helposti koulutettava, mutta sillä ei kuitenkaan ole samanlaista miellyttämishalua kuin paimen- tai palveluskoirilla. Unkarinvinttikoiran saalisvietti on yleensä hyvin vahva, josta on hyötyä harrastuksissa, mutta se voi tuottaa haasteita arkielämässä. Monipuolista harrastusvinttikoiraa etsivälle, unkarinvinttikoira on erinomainen vaihtoehto, sillä rotu ei ole jakautunut erillisiin näyttely- ja juoksulinjoihin. Saman koiran kanssa voi siis pärjätä hyvin sekä näyttelyissä että juoksulajeissa, ja rodusta löytyykin useita kolmoisvalioita.

Muuta

Rotu on Suomessa vielä nuori. Ensimmäinen unkarinvinttikoira on tuotu Suomeen vuonna 1995 ja ensimmäinen pentue on syntynyt Suomessa vasta vuonna 2001. Kiinnostus rotua kohtaan on kuitenkin kasvanut joskin maltillisesti, niin tasaisesti. Tämän seurauksena rodun harrastajat perustivat vuonna 2012 rodulle oman yhdistyksen, Suomen Unkarinvinttikoirat ry:n.

Teksti: Suomen Unkarinvinttikoirat ry