Erilaisia koulutusmenetelmiä

Nappaaminen/sieppaaminen

Koiraa palkitaan siitä, että se oma-aloitteisesti tekee jotain, mitä haluamme sen tekevän. Yksinkertainen liike kuten istuminen tai sellaisten temppujen opettaminen, jota koira tarjoaa valmiina luonnostaan (esimerkiksi selällään kieriskely) voi olla helppo opettaa näin.

Monissa tehtävissä asteittainen muokkaaminen olisi parempi vaihtoehto, sillä jos odotetaan koiran toimivan heti täysin oikein ennen palkinnon antamista, saadaan usein odottaa aika pitkään tai lähes mikään koiran yrityksistä ei ole valmiiksi halutunlainen. Koira oppii parhaiten, kun se saa uutta tehtävää opetellessaan palkinnon vähintään viides sekunti. Tehtävän pitää siis olla aluksi todella helppo, jotta tämä onnistuisi. Jos palkinto tulee liian harvoin alkukoulutuksessa, koira turhautuu ja koulutus on todella hidasta.

Houkuttelu

Houkutellaan koira tekemään mitä siltä toivotaan, jotta päästään palkitsemaan oikeasta asiasta. Jos koiran tahdotaan esimerkiksi istuvan, näytetään sille makupalaa ja nostetaan nami koiran kuonon yläpuolella. Koiran kuonon kohotessa sen takapuoli laskeutuu. Takapuolen koskettaessa maata, annetaan koiralle herkku palkinnoksi.

Houkuttelussa on se huono puoli, että siitä pitää päästä asteittain eroon, mielellään aika pian. Muuten koira ei toimi ilman houkuttelua. Siinä on oma lisätyönsä. Parhaiten houkuttelu sopiikin tehtäviin, jossa ei jatkossakaan haittaa, vaikka koiraa joutuu houkuttelemaan.

Käytöksen muokkaaminen (shaping)

Koiran käytöstä muokataan oikea-aikaisen palkitsemisen avulla niin, että se lopulta toimii ihmisen haluamalla tavalla. Käytöksen muokkaaminen aloitetaan pienimmästä mahdollisesta eleestä oikeaa käytöstä kohti. Jos esimerkiksi on tavoitteena saada koira vilkuttamaan etutassullaan, palkitaan koiraa jo tassun pienestäkin liikautuksesta. Kun koira osaa alkuvaiheen riittävän hyvin eli onnistuu lähes joka kerran (kahdeksan kymmenestä yrityksestä onnistuu heti), tehtävää vaikeutetaan: mietitään taas, mikä olisi seuraava vaihe matkalla kohti haluttua käytöstä (esimerkiksi tassun liikauttaminen niin, että se irtoaa maasta). Palkitaan siitä. Vaikeutetaan tehtävää taas, kun koira osaa tuon osatavoitteen riittävän hyvin. Tällä tavalla lopulta saadaan ohjattua koiran käyttäytymistä niin, että koira vilkuttaa halutulla tavalla. Palkkio tulee koiran oma-aloitteisuudesta, mikä tehostaa oppimista.

Pakottaminen ei kannata

Valitettavasti joskus vielä nykypäivänäkin näkee, että koiraa yritetään pakottaa fyysistä (pientäkin) voimaa käyttämällä tekemään kuten ihminen haluaa: esimerkiksi painetaan koiran takaosaa, jotta se istuisi. Menetelmä on sekä epäreilu että turha. Lieväkin epämiellyttävyyden aiheuttaminen on oppimismielessä rangaistus, ja rangaistuksille taas on yhteistä se, etteivät ne auta koiraa ymmärtämään miten sen toivotaan käyttäytyvän väärän käytöksen sijaan. Lieväkin rangaistus myös vähentää koiran motivaatiota ja yritteliäisyyttä. Koulutuksesta tulee hidasta.

Pakottaminen voi lisätä koiran epävarmuutta ja aiheuttaa kipua. Hienovarainenkaan pakottaminen (esimerkiksi käsillä eri asentoihin laittaminen) ei ole tehokas koulutusmenetelmä, sillä koira ei joudu itse kokeilemalla oppimaan, mitä pitäisi tehdä. Koira voi myös tuntea pelkoa, ja se voi oppia yhdistämään pelkonsa koko koulutustilanteeseen tai ihmisen läheisyyteen. Koiraa ei kannata missään tilanteessa hallita pelolla. Pelolla voi olla ikäviä sivuvaikutuksia ja koira saattaa oppia myös vaikkapa puolustamaan itseään. Esimerkiksi monet aggressio-ongelmat johtuvat nimenomaan koiran peloista. Rajat ovat eri asia kuin kurittaminen. Onneksi eläinsuojelulaissammekin sanotaan erikseen, että kivun tai pelon aiheuttaminen koiralle edes koulutustarkoituksissa on kielletty.

Rutiinit ovat kelpo tapa opettaa asioita

Koirat oppivat koko ajan ja ne muodostavat tapoja. Rutiinit luovat turvallisuutta ja ne ovat vaivaton tapa opettaa koiralle joitain arkeanne helpottavia asioita. Monia asioita ei ikään kuin tarvitse kouluttaa koiralle, kunhan niistä pitää pienestä asti kiinni. Voi olla, että ovelta olisi paljon kivempi rynnistää sisään. Mutta jos kynnysmatolla on aina pysähdytty ja odotettu, että valjaat otetaan pois päältä tai että tassut pyyhitään, niin rynnistäminen ei käy mielessä. Mieti, mitkä asiat olisivat teidän elämässänne sellaisia, että koiran olisi kätevää osata ne ”kuin itsestään”? Suojatien edessä pysähtyminen? Hissin ovella odottaminen? Ole johdonmukainen ja tee nuo asiat aina samalla tavalla. Voit esimerkiksi eleettömästi aina itse pysähtyä suojatien laitaan, talutin estää silloin koiran etenemisen. Tai voit opettaa koiran vaikka istumaan ja pyytää istumista aina ennen hissiin menemistä. Kun haluttua asiaa toistetaan aina uudestaan ja uudestaan, koira alkaa toimia aina samoin ilman ”miettimistä”.

Teksti: Tuire Kaimio, Miia Kantinkoski ja Jenny Koljonen, näyttötutkinnon suorittaneet eläintenkouluttajat

Kuva: Jukka Pätynen