Puolanvinttikoira

Käyttötarkoitus

Nykyaikaisen puolanvinttikoiran luonteen ja käyttäytymisen erityispiirteet tulevat ymmärretyiksi, kun tuntee rodun historian. Suurikokoisena, suhteellisen raskasluustoisena ja reviiritietoisena koirana se on toiminut Puolassa ja Etelä-Venäjän aroalueella paitsi metsästyksessä myös vahtina. Sen ehdoton lojaalisuus omistajaperheelle on tehnyt siitä luotettavan ja kontaktihakuisen kumppanin.  Metsästyksessä rodun pääasiallista riistaa ovat olleet jänis ja kettu, mutta myös suden ajo mainitaan.  Ehkä yllättävää on ollut rodun koon ihannointi, mikä on luultavasti seurausta dokumenttien mukaan jopa villisian liittymisestä saaliseläinten joukkoon viime vuosisadan alkupuolella. Tämä vinttikoirille yllättävä trendi on syynä siihen, että puolanvinttikoira ei ole erityisen ketterä, mutta se juoksee pitkällä askelella ja verkkaisella rytmillä ja sillä on hyvä saalistusvietti.

Luonne ja käyttäytyminen

Puolanvinttikoira on itsenäinen, saalisviettinen, reviiritietoinen ja älykäs koira, joka suhtautuu vieraisiin ihmisiin ja eläimiin luontaisen pidättyvästi tai vieläpä epäluuloisesti. Pennun sosiaalistaminen vaatii usein omistajalta kärsivällisyyttä sekä pitkäjänteistä ja suunnitelmallista koiran harjoittamista uusien outojen asioiden ja tilanteiden kohtaamiseen. Puolanvinttikoiran kanssa saa varautua siihen, että reiluun pariin ikävuoteen asti koiralla tapahtuu henkisen kasvun vaiheita, jolloin sopeutuminen uusiin tilanteisiin vaatii aikaa.  Suurena apuna voivat olla perheen muut koirat, sillä rotu omaksuu helposti käyttäytymismalleja omalta laumalta ja muodostaa siihen voimakkaan sidoksen. Vieraiden ihmisten, koirien ja ympäristöjen kohtaamiseen tottunut puolanvinttikoira luottaa omistajaansa ja liikkuu suvereenisti paikassa kuin paikassa.

Vartiointitaipumus vaihtelee suuresti eri yksilöiden välillä, mutta kaikkein vahvimmassa muodossaan se koskee kaikkea mahdollista: koiran omaa tilaa ja ruokaa, asuntoa, autoa ja perheenjäseniä .  Sitten on tietysti yksilöitä, jotka eivät koskaan vahdi mitään.

Voimakas luottamussuhde omistajaan ja herkkä kontaktin haku yhdessä kohtuullisen miellyttämishalun kanssa tekevät koirasta suhteellisen helposti koulutettavan. Perustottelevaisuuden lisäksi puolanvinttikoira oppii helposti erilaisia elämää helpottavia rutiineita ja ”temppuja” ja sen kanssa voi harrastaa rotuominaisten juoksulajien lisäksi esimerkiksi agilityä tai etsintä- ja pelastuskoira lajeja.

Pennun opettamisessa tasapainoiseksi aikuiseksi ensiarvoisen tärkeää on tiiviin läheisyyden rakentaminen ja ylläpitäminen hellimällä ja kannustamalla koiraa ja omistajan määrätietoisen rauhallinen asenne, jotta keskinäinen luottamus saadaan synnytetyksi ja vahvistetuksi. 

Yleisimmät asiat terveydestä

Puolanvinttikoira on toistaiseksi perusterve rotu. Rodulle tyypillisiä perinnöllisiä sairauksia ei juuri ole. Jotta rotu säilyttää terveen kantansa, edellyttää rotuyhdistys Suomessa koirien silmä ja sydäntarkastuksia ennen jalostukseen käyttöä.

Nuorella koiralla saa varautua erilaisiin raajojen haavaumiin ja ruhjeisiin, jotka ovat seurausta silmittömästä maastolaukasta. Yleensä nämä nirhaumat paranevat ilman eläinlääkärin tarvetta.

Turkinhoito

Lyhytkarvaisena, pohjavillalla varustettuna koirana puolanvinttikoira ei tarvitse useinkaan turkin pesuja, trimmaamista tai harjaamista. Harjaamisen tarve ilmenee lähinnä keväällä koiran pudottaessa talvikarvan. Pesemisen tarve vaihtelee yksilöllisesti. Vaikka kyseessä on lyhytkarvainen vinttikoira, ei se välttämättä tarvitse vaatetusta talvipakkasilla, sillä runsaasti ulkona aikaa viettävä koira kasvattaa talveksi paksumman pohjavillan jolloin se tarkenee noin -15 asteeseen asti ilman takkia lenkkeillessä. Enimmäkseen sisätiloissa aikaa viettävälle koiralle pohjavillaa ei samalla tavoin kehity, joten takin tarve vaihtelee yksilöllisesti ja olosuhteiden mukaan.

Millaiselle ihmiselle rotu sopii

Puolanvinttikoira on kumppania haluavan ihmisen rotu. Koira vaatii omistajaltaan aikaa - eikä tämä tarkoita vain pentua. Koira vaatii kohtuullisen paljon liikuntaa koko elämänsä ajan.  Erityisesti pentuaikana vapaana juokseminen päivittäin on ehdottoman välttämätöntä luuston ja lihaksiston kehittymisen vuoksi. Remmilenkit eivät tähän tarkoitukseen mitenkään riitä, sillä niissä koira ei pääse treenaamaan kordiaantiokykyä. 

Koiran kanssa on mahdollista harrastaa monipuolisesti ja useimmat puolanvinttikoirat nauttivat suuresti rodunomaisen toiminnan tarjoavasta maastojuoksusta vieheen perässä. Toko, agility ja erilaiset etsintälajit soveltuvat myös rodulle, riippuen toki yksilöstä ja omistajan ja koiran välisestä suhteesta. Liikkuminen on kuitenkin näille koirille luontainen elämäntapa, joten lajit joissa koira pääsee purkamaan energiaansa ja käyttämään nenäänsä silmien ohella ovat yleensä ne palkitsevimmat.

Hyvät hermot eivät omistajalle ole pahitteeksi - ainakaan silloin, jos sattuu omistamaan kovin vartiointiviettisen nuoren koiran. Huumorintajua omistajalta vaaditaan myös, sillä puolanvinttikoira voi olla hyvinkin kujeileva ja kutkuttelee usein tietoisesti omistajan nauruhermoja. Puolanvinttikoira soveltuu mihin tahansa asumismuotoon kerrostalosta omakotitaloon. Asunnossa sisällä koira on yleensä hyvinkin rauhallinen sohvakoriste joka nauttii saadessaan köllötellä omistajan kainalossa tai osallistua päivän askareisiin tarkkailijana.

Muuta

Rotu on sekä fyysisesti että henkisesti erittäin hitaasti kehittyvä, etenkin urokset. Rotu on aikuinen vasta noin 3-4 vuotiaana.

Teksti ja kuvat: Suomen Puolanvinttikoirat