Sydänsairaudet

Hankituista sydänvioista 80 % on läppävikoja ja 20 % sydänlihaksen sairauksia. Krooninen mitraaliläpän eli hiippaläpän vajaatoiminta on yleisin hankitun sydänvian muoto. Arvioidaan, että yli kolmasosa 10 vuotta vanhemmista koirista sairastaa sitä. Trikuspidaaliläpässä eli kolmiliuskaläpässä on usein samanaikaisesti muutoksia. Läppävikaa esiintyy yleisesti pienikokoisilla koiraroduilla (cavalierkingcharlesinspanieli, mäyräkoirat jne.). Sairaus on jonkin verran yleisempi uroksilla kuin nartuilla. Läppävika kehittyy yleensä hitaasti vuosien kuluessa ja syy on tuntematon, mutta perinnöllinen kollageenin rappeutuminen ja aminoglykaanien kertyminen läppiin ovat mahdollisia syitä.

Sydänlihaksen ohenemiseen johtavaa rappeumaa eli dilatoivaa kardiomyopatiaa esiintyy pääasiassa suurikokoisilla roduilla, kuten dobermannilla, bokserilla, irlanninsusikoiralla, tanskandoggilla ja newfoundlandinkoiralla. Sairautta esiintyy myös joillakin keskikokoisilla roduilla, kuten amerikancockerilla, cockerilla ja englanninsprigerspanielilla. Sairaus etenee yleensä piilevänä päätyen loppuvaiheen kongestiiviseen (verentungos) vajaatoimintaan, jonka ilmaantumisen jälkeen odotettavissa oleva elinaika on lyhyt ilman asianmukaista lääkitystä. Dilatoivan kardiomyopatian oireet ovat samantapaiset kuin kroonisessa läppäviassa. Dilatoivassa kardiomyopatiassa esiintyvät äkilliset rytmihäiriöt voivat johtaa nuoren koiran nopeaan menehtymiseen.

Sydänviat johtavat sydämen vajaatoimintaan

Kun sydämen pumppausteho kroonisen sydänvian seurauksena heikkenee, laskimoverenkiertoon muodostuu verentungos. Tätä tilaa nimitetään kongestiiviseksi vajaatoiminnaksi. Tyypillisiä vajaatoiminnan oireita ovat yskä, hengenahdistus, vähentynyt rasituksen sieto, väsyminen, laihtuminen ja pyörtyily. Aluksi vaikeutuneesta hengityksestä johtuvaa yskää havaitaan etenkin yöllä ja aamulla.

Vajaatoiminnan diagnosointi

Sydämen vajaatoiminta todetaan koiran kliininen tutkimuksen ja sydämen kuuntelun avulla. Tarkkaan diagnoosiin päästään sydämen ultraäänitutkimuksen avulla. Röntgentutkimus tehdään yleensä kaikille sydänpotilaille sydämen koon ja keuhkojen nestekertymien arvioimiseksi. Verinäytteestä tehtävät laboratoriotutkimukset saattavat olla tarpeen erityisesti vaikeaa vajaatoimintaa sairastavilla potilailla lääkityksen vaikutusten seuraamiseksi ja munuaisten kunnon tarkistamiseksi.

Sydänsairauksien hoito

Läppävikaa tai dilatoivaa kardiomyopatiaa ei voida parantaa, vaan hoidon tavoitteena on kohentaa koiran elämänlaatua ja lisätä odotettavissa olevaa elinaikaa.

Liikunta ja ruokinta

Vähentämällä potilaan liikunnan määrää voidaan keventää sydämen työtä. Syöttämällä vähäsuolaista ruokaa sydämen työmäärä pienenee, koska veden pidättyminen elimistöön vähenee. Täysin suolatonta ei sydänpotilaankaan ruoka saa kuitenkaan olla, mutta voimakkaasti suolaisia ruoka-aineita, kuten makkaraa, juustoa ja leikkeleitä, on vältettävä.

Sydänsairauksien hoitoon käytettävissä olevat lääkkeet

Sydämen vajaatoiminnan lääkityksessä käytetään nesteenpoistolääkkeitä, sydämen supistumisvoimaa lisääviä lääkkeitä, verisuonia laajentavia lääkkeitä ja sydämen lyöntirytmiin vaikuttavia lääkkeitä. Koiran lääkehoito kannattaa aloittaa heti ensimmäisten vajaatoiminnan oireitten ilmaannuttua. Kroonisen vajaatoiminnan hoito kestää koko koiran loppuiän ja hyvällä hoidolla koira elää pitkäänkin sydämen vajaatoiminnan ensi oireiden ilmaantumisen jälkeen. Jotta sydämen vajaatoiminta huomattaisiin ajoissa, kannattaa ikääntyvä lemmikki käyttää säännöllisesti terveystarkastuksissa.

Teksti: Nina Menna, eläinlääkäri

Kuva: Jukka Pätynen