Keskeyttäminen ja kieltäminen

On kuitenkin tärkeä ymmärtää, ettei käytöksen keskeyttäminen opeta koiralle pysyvästi mitään eli koira ei kerrasta opi, ettei niin saa koskaan tehdä. Ja ainakaan se ei pysty keksimään, mitä sitten pitäisi tehdä keskeytetyn käytöksen sijaan. Keskeyttäminen on siis vain tilapäinen apu, mutta joskus sellaistakin tarvitaan.

Ensisijainen ja paras vaihtoehto on keskeyttää koiran toimet sillä, että pyydät koiraa tekemään jotain, minkä se osaa ja mistä pääset sen palkitsemaan. Tälle keinolle on yksi aivan ensiarvoisen hyvä syy: pääset vahvistamaan entisestään jotain toivottua käytöstä. Jos pidät tärkeänä esim. luoksetuloa, voit aina koiran tehdessä jotain ei-toivottua pyytää sen luokse, jolloin luoksetulo vahvistuu!

Koirat ovat kuitenkin nokkelia ketjuttamaan asioita. Jotta koirasi ei oppisi, että vain tekemällä jotain väärin se saa sinut kutsumaan sen luokse ja palkitsemaan, muista vahvistaa luoksetuloa kaikenlaisissa muissakin tilanteissa. Kiinnitä silloinkin huomiota siihen, koska koiraa kutsut eli mitä haluat vahvistaa.

Nimittäin jos koira on oppinut jokin vihjeen (tai käskysanan) johtavan temppuun, josta saa lopulta palkinnon, tuo vihjeen kuuleminenkin alkaa vahvistaa meneillään olevaa käytöstä. Silloin voi käydä esimerkiksi näin:

Koiralle on opetettu hyvin luoksetulo, se tietää saavansa siitä palkkion. Aina, kun koira juoksee 50 metrin päähän omistajastaan, omistaja kauhistuu pitkää etäisyyttä ja huutaa koiran luokseen. Toistojen jälkeen koira keksii, että juoksemalla 50 metrin päähän saa luoksetulovihjeen kuulumaan ja sen jälkeen palkkion. Omistaja tuli näin ajattelemattomuuttaan vahvistaneeksi juuri päinvastaista kuin oli tarkoitus: koiran juoksemista 50 metrin päähän.

Jotta näin ei kävisi, muista harjoitella monissa tilanteissa ja antaa välillä vihjesana jo ennen kuin koira ehtii tekemään väärin.

Keskeyttämissanan ”jätä!” tai ”ei!” opettaminen

Toinen tapa keskeyttää ei-toivottu käytös on käyttää ennalta opetettua keskeyttämissanaa. Koira opetetaan siis luopumaan tavoittelemastaan asiasta eli se siis oppii, että esimerkiksi herkun saa vain luopumalla siitä. Opetat luopumisen näin:

1. Ota nami ja pistä kätesi nyrkkiin, nami nyrkin sisällä.
2. Anna koiran tavoitella namia ja yrittää saada se nyrkkisi sisältä.
3. Kun koiran kirsu ensimmäistä kertaa irtoaa kädestäsi, kehu tai naksauta (kielelläsi tai naksuttimella) ja anna koiralle nami.
4. Toista tätä, kunnes koirasi ei enää yritä kaivaa namia nyrkistäsi. Siihen saattaa mennä joitain kymmeniä toistoja.
5. Nimeä käytös sanomalla esimerkiksi "jätä" tai "ei" silloin, kun koira ei kaiva namia nyrkistäsi. Palkitse koira kuten edelläkin. Kun sana kuuluu juuri silloin kun koira on tekemässä oikein, sana alkaa vähitellen yhdistyä koiran mielessä oikeaan toimintaan.
6. Yleistä harjoitusta monissa eri paikoissa ja erilaisten asioiden kanssa.
7. Palkitse koira jatkossa mahdollisimman usein, kun se luopuu jostain. Näin saat käytöksen pysyväksi.

Eristäminen tai pelästyttäminen ei ole ratkaisu

Mitä tapahtuu, jos koira eristetään pitkäksi aikaa tai pelästytetään? Se, ettei koiralle pitkiin aikoihin anneta huomiota, saa koiran käyttäytymään mielistelevästi. Ihminen saattaa kokea tämän niin, että koira viimein alkaa kuuntelemaan ja kunnioittamaan ohjaajaansa. Näennäisesti näin tapahtuukin, mutta koiran käytös perustuu epävarmuuteen ja pelkoon elintärkeiden resurssien menettämisestä. Vaikka siis ulkoisesti käytös näyttää parantuvan toivottuun suuntaan, koiran sisäinen valmiustila kohoaa, koira stressaantuu ja vähitellen voi sairastua myös fyysisesti. Stressaantuneen koiran ärsykekynnys laskee, jolloin koira reagoi entistä helpommin ja ärhäkkäämmin sitä jännittäviin asioihin. Mitä enemmän koiran maailmassa on uhkia, sitä epävarmempi koirasta tulee ja sitä helpommin se alkaa reagoida myös muihin ärsykkeisiin aggressiolla.

Huomiota voi käyttää vahvisteena ja huomioimattomuutta rankaisuna, mutta kumpikin täytyy ajoittaa oikein. Älä huomioi koiraa silloin, kun se tekee ei-toivottuja asioita. Kun koira kuitenkin vaihtaa käytöksen toivomaasi suuntaan, pitää myös sinun reaktioidesi vaihtua sellaisiksi, jotka koira kokee palkitseviksi. Näin koiralla on mahdollisuus ymmärtää, milloin se tekee oikein ja milloin väärin. Panosten koventaminen eli pitkä eristäminen ei auta koiraa ymmärtämään, sillä koirat tarvitsevat oppiakseen useita kymmeniä, ellei satojakin toistoja. Jotta koiralla olisi mahdollisuus yhdistää palaute omiin toimiinsa, ajoituksen pitää olla tarkka: huomioi koira täsmälleen silloin, kun se aloittaa oikean toiminnan. Poista huomio täsmälleen silloin, kun koira tekee jotain ei-toivottua. Näistä kahdesta juuri palkitseminen eli huomioiminen on tärkeämpi. Minkäänlaiset rangaistukset eivät saa koiraa ymmärtämään, mitä sen sitten pitäisi tehdä väärän käytöksen sijaan. Vain oikeasta käytöksestä palkitseminen opettaa sen.

Unohda neuvot, joissa koiran käytöstä yritetään muokata pelästyttämällä tai aiheuttamalla koiralle kipua. Ensinnäkin neuvot ovat eläinsuojelulain vastaisia (laissa erikseen kielletään kivun tai hädän aiheuttaminen edes koulutustarkoituksissa). Mutta muutenkin tuollaisia keinoja käyttävä pelaa todella isoin panoksin. Pelkoehdollistumat ovat nimittäin pysyviä: koira voi kerrasta oppia pelkäämään, myös jotain muuta kuin oli tarkoitus. Vaikka opitut pelot voidaan saada lähes vaimenemaan koulutuksen keinoin, ne voivat tulla uudestaan esiin mitä erilaisimmissa tilanteissa. Pelot myös yleistyvät helposti, joten riski uusista peloista ja niiden mukanaan tuomista käytösongelmista kasvaa.

Ihmisen on myös mahdoton täysin hallita sitä, mihin koira pelkonsa yhdistää. Pelko yhdistyy usein siihen, mitä koira havainnoi pelästymisen hetkellä. Jos siis koira katsoo vaikkapa lasta sillä hetkellä, kun se (muista syistä) pelästytetään heittämällä jotain kohti koiraa, pelko kohdistuu lapseen. Jos seuraavalla kerralla koira näkee lapsen ajamassa polkupyörällä, saattaa koira alkaa pelätä myös polkupyöriä. Useinkaan koko ketjua ei pystytä selvittämään, jolloin tuntuu, että koiralle on ilmestynyt selittämättömiä pelkoja.

Teksti: Sari Paavilainen, näyttötutkinnon suorittanut eläintenkouluttaja

Pääkuva: Jukka Pätynen