Englanninvinttikoira

Käyttötarkoitus

Englanninvinttikoiran eli greyhoundin historia omana rotunaan on vuosisatoja, ellei vuosituhansia pitkä. Brittein saarilla kehittyi roomalaisten ja ristiretkien myötä tulleista vinttikoirista jalomuotoinen, puhdasrotuinen englanninvinttikoira, joka soveltui mainiosti metsästykseen. Varhaisimmat lähteet väittävät vinttikoirien saapuneen Brittein saarille jo kelttien mukana eli n. 500 eKr. Englanninvinttikoira on jalostettu metsästys tarkoitukseen ja on ollut tärkeää, että koira sprintterinä omaa urheilijan sydämen.

Rodun suosio ja leviäminen perustuu nykyisin suurimmalta osaltaan ratajuoksuihin.

Luonne ja käyttäytyminen

Nuorena englanninvinttikoira voi olla hieman arka tai ujo, mutta iän myötä nämä luonteenpiirteet yleensä häviävät ja tasoittuvat. Tänä päivänä englanninvinttikoira on liikunnallinen seurakoira- ja näyttelykoira, jonka vahva metsästysvietti mahdollistaa käyttökokeena rata- ja maastokilpailut. Yleisesti ottaen rodun edustajat ovat sosiaalisia ja suhtautuvat ystävällisesti tai välinpitämättömästi vieraisiin ihmisiin. Vieraita koiria kohtaan koirat ovat yleensä uteliaita ja ystävällisiä. Aggressiivisuutta esiintyy rodussa vain vähän.

Yleisimmät asiat terveydestä

Rodussa ei sellaisia rakenteellisia tai terveydellisiä seikkoja, jotka vaikuttavat koirien käyttäytymiseen. Rodussa ei ole anatomisia piirteitä, jotka altistavat sairauksille tai hyvinvointiongelmille lukuun ottamatta syvärunkoisille roduille ominaista mahalaukun kiertymää.

Teksti: Suomen Greyhoundyhdistys ry