Ongelmia yksinjäämisessä?

Toiseksi yleisin yksinjäämiseen liittyvä ongelma on yksiolopelko, joka usein helpottuu jo sillä, että kotiin jää oireilevan koiran lisäksi jokin muu elävä olento, esim. toinen koira. Tunnetuin yksinoloon liittyvä ongelma on eroahdistus, joka kuitenkin kattaa vain pienen osan koiran yksinjäämisongelmista.

Pitkästyminen ja turhautuminen

Image

Koiran tuhoava käytös voi johtua pitkästymisestä tai turhautumisesta. Nuorelta aktiivisen koirarodun edustajalta on kohtuutonta vaatia monen tunnin toimettomuutta. Koiran fyysinen harjoittaminen nostaa toki koiran kuntoa, mutta se ei välttämättä vähennä sen puuhailun tarvetta. Jollei koiraa pysty itse väsyttämään henkisesti, voi koiralle hankkia ”päiväpuuhaohjaajan”, joka käy purkamassa koiran energiaa omistajan poissaollessa.

Eroahdistus

Eroahdistuksella tarkoitetaan koiran ja omistajan välille kehittynyttä voimakasta riippuvuussuhdetta. Koira ei ole koskaan oppinut tulemaan toimeen ilman omistajan tukea. Eroahdistus suuntautuu yleensä vain yhteen perheenjäseneen, jonka poissaollessa koira oireilee, vaikka koko muu perhe olisi paikalla.

Eroahdistusdiagnoosin teko vaatii pitkälle menevää koiran käyttäytymisen ja siihen vaikuttaneiden tekijöiden luotaamista. Joskus joudutaan videoimaan koiran käyttäytymistä kotona, kun omistaja on poissa, ennen kuin koiran ongelmien todellinen syy selviää. Koiran terveydentila on myös aina selvitettävä ennen kuin diagnoosi minkään käytöshäiriön suhteen voidaan lopullisesti asettaa. Sairaan koiran käyttäytymisen muuttamisyrityksissä ei ole mieltä ennen kuin sairaus on saatu hallintaan. 

Koiraa ei pidä heppoisin perustein tuomita eroahdistuksesta kärsiväksi, jos asunto on omistajan palatessa kuin pommin jäljiltä tai koira tekee tarpeensa toistuvasti sisälle. Yksin ollessa tapahtuva haukkuminen tai ulvominenkaan ei välttämättä tarkoita, että koira kärsii juuri eroahdistuksesta. Esimerkiksi tarpeiden tekemiseen sisälle voi olla monia eri syitä, joista terveyteen liittyvät ovat ehdottomasti yleisimpiä. Koira voi olla aivan normaali koira, jolta vaaditaan kohtuuttoman pitkää ulostamatta tai virtsaamatta oloa tai se ei ole koskaan oppinut kunnolla sisäsiistiksi.

Koira voi yksin ollessaan pelästyä esim. jotakin kovaa, äkillistä ääntä (kuten ukkonen, pamahdukset), mikä saattaa laukaista paniikinomaisen pelkoreaktion. Tällaisen säikähdyksen jäljet muistuttavat eroahdistuskoiran tekemiä tuhoja, kun koira peloissaan pyrkii ulos asunnosta hinnalla millä hyvänsä. Eroahdistustuhoaminen kohdistuu tavallisimmin vain ovien läheisyyteen, esim. ovenkarmeihin.

Haukkuminen ja ulvominen ovat koiran normaaliin sanavarastoon kuuluvaa ääntelyä, joita se voi harjoittaa kutsuakseen kadonnutta laumaa luokseen tai varoittaakseen laumaansa. Tyypillinen eroahdistuja ulvoo ja haukahtelee viimeistään puolen tunnin kuluessa omistajan poistumisesta, ei vasta useita tunteja omistajan lähdön jälkeen.

Eroahdistus on toiseksi yleisin käyttäytymiseen liittyvä syy tarpeiden sisälle tekemiseen. Tarpeiden tekeminen sisätiloihin tapahtuu eroahdistuksesta kärsivällä koiralla säännönmukaisesti, kun sen kiintymyksen kohde on poissa. Perheen muiden jäsenten läsnäolo ei tällöin riitä koiralle. Tarpeiden tekeminen sisälle koiran ollessa yksin tai kiintymyksen kohteen poissaollessa, voi olla ainoa eroahdistuksen oire.

Eroahdistuksen hoito

Eroahdistuksen hoito perustuu koiralle ja omistajalle annettavaan käytösneuvontaan, jossa heille suunnitellaan harjoitusohjelma. Tarvittaessa käytetään myös lääkitystä, jonka eläinlääkäri määrää koiralle tutkittuaan ensin koiran terveydentilan. Koira voi kärsiä myös paniikinomaisesta yksinolopelosta, jota on huomattavasti vaikeampi hoitaa kuin eroahdistusta, ja joka vaatii lähes aina lääkityksen.

Eroahdistusoireisiin kannattaa pureutua ajoissa sillä hoitamattomana ne vain pahenevat. Kaikessa koiran käyttäytymisen muokkaamisessa erityisen tärkeässä asemassa on omistaja ja hänen motivaationsa muuttaa omaa ja koiransa käyttäytymistä. Käytösterapia vaatii omistajalta viikkojen ja jopa kuukausien sitoutumista. Jokainen koira ja omistaja ovat yksilöitä ja jokaisen koiran ongelmakäyttäytymisen tausta voi olla erilainen. Siksi ei ole olemassa yhtä oikeaa ja kaikkiin tapauksiin sopivaa keinoa hoitaa käyttäytymisongelmia.

Koiran ongelmaa selvittävän neuvojan olisi nähtävä kukin koira-omistaja-pari tai mieluiten koko perhe yhdessä. Samalla tehdään koiran historiaa koskeva seikkaperäinen haastattelu ja käydään läpi omistajan toiveet sekä resurssit hoitaa koiran ongelmaa. Kyse on hienovaraisesta luottamussuhteesta omistajan, koiran ja käytösneuvojan välillä. Hakeudu eroahdistusongelmien vuoksi aina asiantuntijan hoteisiin. Hyviä ja tehokkaita neuvoja ei voi antaa keskustelupalstan, sähköpostin tai puhelimen välityksellä, vaan yhdessä kuonokkain koiran ja omistajan kanssa.

Teksti: Nina Menna, eläinlääkäri