Eurasier

Käyttötarkoitus

Eurasier on kotoisin Saksasta. Sen jalostus alkoi 1960-luvulla risteyttämällä chow chow ja wolfspitz. Rotu tunnettiin aluksi nimellä wolf-chow. Samojediristeytyksen jälkeen sen nimeksi tuli eurasier. FCI tunnusti rodun vuonna 1973. Eurasier on jalostettu seurakoiraksi; sen käyttötarkoitus on aina ollut kaikissa maissa seurakoirana oleminen, mitä voidaan pitää rodun käyttöominaisuutena. Ihanteellinen seurakoiran luonne on ollut alusta alkaen jalostuksen tärkeimpiä tavoitteita.  Eurasier tarvitsee kiinteän yhteyden isäntäväkeensä eikä siksi sovellu tarhakoiraksi.

Vaikka eurasier onkin seurakoira, sen kanssa voi omaksi huviksi harrastaa monipuolisesti esim. tokoa, näyttelyitä, raunioita jne. Eurasier on älykäs ja oppii nopeasti melkein mitä vain, mutta sillä ei ole palveluskoirille ominaista miellyttämisenhalua, joten kilpakoiraksi se harvoin soveltuu.

Luonne ja käyttäytyminen

Luonteeltaan eurasier on itsevarma, rauhallinen, tasapainoinen ja korkean ärsytyskynnyksen omaava. Se on valpas ja tarkkaavainen olematta äänekäs. Eurasier on erittäin kiintynyt isäntäväkeensä ja vieraita kohtaan pidättyväinen olematta kuitenkaan aggressiivinen. Eurasier ei sovi vieraan käden koulutettavaksi. Eurasier seurakoirana tarvitsee kehitysiässä sosiaalistamista, johdonmukaisen kasvatuksen ja koulutuksen tullakseen toimeen tämän päivän yhteiskunnassa. Koira sopeutuu myös helposti uusiin tilanteisiin, olettaen perusluonteen lisäksi sen saaneen johdonmukaisen peruskasvatuksen, sekä riittävästi virikkeitä kasvuiässä. Eurasierpennun sosiaalistamisen tärkeyttä ei voi korostaa liikaa. 

Yleisimmät asiat terveydestä

Eurasier on ulkomuodoltaan liioittelematon ja perusterve rotu. Rodun PEVISA:an sisällytetyt sairaudet ovat lonkkanivelen kasvuhäiriö (HD) ja perinnölliset silmäsairaudet. Yleisin todettu silmäsairaus on Distichiasis (ylimääräisiä ripsiä). Lisäksi rodussa esiintyy kilpirauhasen ja haiman vajaatoimintaa. Suomen Eurasier Kerho ry suositteleekin kaikkien jalostukseen käytettävien koirien testaamista verikokein. Lisäksi kyynärpäiden kuvaamista ja polvien tutkimista pidetään suositeltavana ja tärkeänä.

Turkinhoito

Eurasierilla on keskipitkä peitinkarva, jossa on riittävästi tiheää alusvillaa. Eurasier tarvitsee säännöllistä kampausta noin kerran viikossa. Karvanlähdön aikaan sitä tarvitsee kammata useammin, ja aina pohjavillaa myöten. Paras turkinhoitoväline on metallikampa. Eurasier pestään tarvittaessa, eikä sitä trimmata. Kaikki värit ja väriyhdistelmät ovat sallittuja, paitsi puhtaan valkoinen, valkokirjava ja maksanruskea.

Teksti ja kuvat: Suomen Eurasier Kerho ry