Lapphund eli ruotsinlapinkoira on ruotsalainen koirarotu, jonka taustalla on Lapissa
poronhoitotyössä olleita koiria. Se on rohkea, seurallinen, uskollinen ja lapsirakas koko perheen
ystävä.
Poronhoitotyössä sitä käytetään enää vähän, ja käyttötarkoitus rodun kotimaassa Ruotsissa onkin
vaihtunut seura- ja harrastuskoiraksi. Ruotsinlapinkoiraa käytetään myös vahtikoirana rohkeutensa
ja valppautensa vuoksi. Suomessa rotu on melko harvinainen.
Syystä voidaan sanoa, että ruotsinlapinkoira on kolmen R:n koira: ravia, ruokaa ja rakkautta. Kun se
saa näitä oikeissa suhteissa, se on onnellinen ja myös osoittaa sen.
Ruotsinlapinkoira on luotettava, uskollinen, tottelevainen, itsepäinen, itsenäinen, eloisa ja valpas.
Se on suhteellisen helppo kouluttaa, kunhan sen kanssa ollaan johdonmukaisia. Ruotsinlapinkoira on
aktiivinen, joten se sopii hyvin moniin eri harrastuksiin.
Ruotsinlapinkoira on pitkäikäinen perusterve rotu.
Ruotsinlapinkoirilla esiintyviä perinnöllisiä sairauksia ovat esimerkiksi erilaiset silmäsairaudet,
nivelsairaudet (lonkka- ja kyynärniveldysplasia, polviongelmat). Perinnöllisiä sairauksia pyritään
ehkäisemään terveystarkastuksilla, jalostusvalinnoilla ja jalostussuosituksilla.
Ruotsinlapinkoiran turkki on "kaksikerroksinen": päällä on pidempi peitinkarva, jonka alla tiheä
pohjavilla. Peitinkarvan tulee olla vahvaa ja suoraa, sillä silloin turkki hylkii likaa ja vettä eikä koira
kastu läpimäräksi; myöskään lumi ei tartu karvapeitteeseen. Turkin hoito ei vaadi muuta kuin
säännöllistä harjausta ja kampaamista, pääosin karvanlähtöaikaan. Puhtaudesta on toki
huolehdittava, mutta liiallinen pesu ei ole hyväksi. Huuhtelu tarpeen vaatiessa riittää.
Ruotsinlapinkoira ei ole ns. trimmattava rotu, joten saksia ei tarvitse käyttää.
Ruotsinlapinkoira on sosiaalinen, aktiivinen ja energinen koira. Ruotsinlapinkoira sopii aktiiviseen
perheeseen, jossa se pääsee osaksi arkea ja saa tekemistä.
Teksti: Lappalaiskoirat ry