Länsisiperianlaika

Käyttötarkoitus

Kaiken riistan metsästyskoira. Länsisiperianlaika on Venäjällä yleisin metsästyspystykorvarotu, jonka metsästyskäyttö on hyvin laajasti suuntautunut noin 40:een eri riistaeläimeen, oravasta siperiantiikeriin.

Suomessa rodun pääkohde metsästyksessä on hirvi, mutta monikäyttöisyytensä vuoksi sitä käytetään paljon myös kanalintujen-, karhun-, näädän ym. riista eläinten metsästykseen. Vettä pelkäämättömänä se soveltuu myös hyvin vesilintujahtiin. Tästä voidaankin päätellä, että rodun metsästysaika on todella pitkä alkaen vesilintujahdista 20.8. ja päättyy sitten näätäjahtiin helmikuun viimeisenä, näin ollen se käsittää koko koiran kiinnipitoajan ulkopuolisen ajan. Harvalla koirarodulla on mahdollisuus näin monipuoliseen ja pitkäaikaiseen metsästykseen.

Kokonsa ja kevyen rakenteensa vuoksi länsisiperianlaika on hyvin nopea ja kestävä koira ja soveltuu näin ollen erinomaisesti Suomen vaihteleviin lumisiin ja risukkoisiin maastoihin. Monikäyttöisyytensä vuoksi rotu ei ole jalostunut ylisitkaaksi. Rotu omaa erittäin hyvän suuntavaiston.

Luonne ja käyttäytyminen

Rauhallinen ja sosiaalinen. Rotu on rohkea, eloisa ja varsin leikkisä sekä vahva ja arvonsa tunteva eikä rähjää ja tappele tyhjää, puolustautuu kuitenkin tarvittaessa. Rodun koirat ovat myös erittäin ihmisystävällisiä ja soveltuvat näin hyvin lapsiperheiden metsästyskoiriksi sekä seuruejahtiin.

Yleisimmät asiat terveydestä

Voidaan pitää terveänä rotuna. Rodussa ei perinnöllisiä sairauksia.

Turkinhoito

Helppohoitoinen.

Millaiselle ihmiselle rotu sopii

Metsästäjälle.

Muuta

Rotu on jalostettu Uralin-seudun ja Keski-Siperian ammattimetsästäjien käyttämistä pystykorvaisista metsästyskoirista. Rotuna länsisiperianlaika on melko nuori, ensimmäinen rotumääritelmä on tehty 1920-luvun lopulla. Rodun jalostus ja kehitys oli hyvin hidasta ja hajanaista alkuaikoina, mutta sodan jälkeen 1950-luvulla siitä tuli määrätietoista ja rotu kehittyikin ulkomuodoltaan nykymuotoonsa.

Länsisiperianlaika on kooltaan keskikokoinen, hiukan korkeuttaan pidempi, voimakasrakenteinen ei kuitenkaan raskastekoinen koira. Länsilaikauroksen säkäkorkeus on 55-62 cm ja nartun 51-58 cm, eli hiukan kotoista karjalankarhukoiraamme suurempi, mutta kevytrakenteisempi.

Värityksenä rodussa esiintyy valkoisesta mustaan ja eri harmaan ja ruskean värisävyjä.

Teksti ja kuvat: Suomen laikajärjestö