Suursnautseri

Käyttötarkoitus

Suursnautseri - jättiläissnautseri - on hyvin vanha rotu, joka mainitaan mm. vuonna 1876 ilmestyneessä kirjassa Der Hund und seine Rassen. Sitä käytettiin talonpoikien sika- ja nautalaumojen paimenena ja puolustajana sekä maalaistalojen vahtina.

Suursnautseri soveltuu erinomaisesti kaikkiin palveluskoirakokeiden maastolajeihin. Suursnautseri on osoittanut ainutlaatuisen kestävyytensä, sitkeytensä ja nopeutensa jälki-, viesti-, suojelu-, haku-, sekä etsintäkokeessa. Lisäksi suursnautsereilla on harrastettu mm. agilityä, vesipelastusta, vetohiihtoa ja koirajuoksua. Se on monipuolinen harrastuskoira, väsymätön kaveri lenkkipoluilla, hiihtoladuilla tai kesällä uintiretkillä.

Luonne ja käyttäytyminen

Suursnautseri on suurennettu ja vahvistettu kopio snautserista. Se on rohkean itseluottavainen ja urhoollinen koira, jonka ulkoinen olemus herättää kunnioitusta. Tunnusomaisia luonteenpiirteitä ovat peloton kamppailunhalu, johon yhdistyy rauhallisuus ja harkitsevaisuus, hyvä luonne ja uskollisuus. Hyvin kehittyneet aistit, älykkyys, oppivaisuus, voimakkuus, kestävyys, nopeus ja vastustuskyky säänvaihtelujen vaikutuksille ja sairauksille tekevät suursnautserista erinomaisen palvelus- ja käyttökoiran.

Suursnautseri on valpas ja lujahermoinen koira, jolla on runsaasti temperamenttia ja vilpitöntä palveluintoa. Se kiintyy vahvasti yhteen ihmiseen (tai perheeseen), jolle se osoittaa rajatonta uskollisuutta, mutta haluaa myös nauttia omistajan taholta arvostusta. Suursnautseri saattaa heittäytyä itsepäiseksi nähdäkseen oman sijaintinsa perheen arvoasteikossa. Jos sen annetaan uskotella olevansa perheen päänä, se käyttää valtaansa tehokkaasti.

Suursnautseri on nimenomaan palveluskoira ja sitä on koulutettava erittäin suurella täsmällisyydellä ja peräänantamattomuudella, jotta sen parhaat ominaisuudet tulisivat esille.

Yleisimmät asiat terveydestä

Suursnautsereilla esiintyy perinnöllisinä sairauksina lonkkanivelen kasvuhäiriötä, jonkin verran silmäsairauksia (lähinnä PHTVL) sekä kilpirauhasen vajaatoimintaa. Lisäksi suursnautserit ovat tapaturma-alttiita, sekä niillä esiintyy virtsatietulehduksia ja syöpää. Rodun keski-ikä on noin kahdeksan vuotta. Suursnautseri kuuluu PEVISA:an silmien ja lonkkien osalta.

Turkinhoito

Suursnautserin karkean turkin hoito vie aikaa. Se on trimmattava (nypittävä) noin kaksi kertaa vuodessa ja näiden kertojen välillä se on siistittävä. Tuuhean parran hoito muodostaa tärkeän osan suursnautserin hygieniasta. Parta on pidettävä kuivana ja puhtaana sekä kauniisti muotoiltuna. Oikean hoidettuna suursnautserista ei koskaan lähde karvaa, sen turkki on vettä ja likaa hylkivä ja pysyy helposti puhtaana.

Millaiselle ihmiselle rotu sopii

Suursnautseri tarvitsee pitkiä ulkoilulenkkejä säästä riippumatta, vapaana juoksua ja metsälenkkejä. Talvisin suursnautseri soveltuu mukaan pitkille hiihtoretkille. Oikein koulutettu ja kasvatettu suursnautseri on rauhallinen kotikoira, joka osallistuu innokkaasti kaikkiinperheen puuhiin. Perhe on sille kaikkein tärkein; sitä se uskollisesti ja lahjomattomasti puolustaa ja vartioi. Molemminpuolinen luottamus ja toverihenki ovat ne ominaisuudet, joita hyvä isäntä-suursnautserisuhde eniten vaatii.

Teksti ja kuvat: Suomen Suursnautserikerho ry