Irlanninterrieri

Käyttötarkoitus

Irlanninterrieri on vanha rotu - joissain lähteissä sanotaan, että se on yhtä vanha kuin Erin itse (Irlannin saari). 1800-luvulla sitä käytettiin mm. kani- ja piisamijahtiin, rottien hävittämiseen sekä talon, lasten ja kotieläinten vahtimiseen. Nykyisin alkuperäinen käyttötarkoitus on lähes kokonaan kadonnut; suurin osa irlanninterriereistä on seurakoiria.

Yleisimmät asiat terveydestä

Maailmanlaajuisesti katsoen rodun terveysongelmat ovat onneksi yhä melko pieniä. Noin 3-4 prosentilla koirista esiintyy kystinuriaa eli munuaiskerästen sairautta, joka aiheuttaa kystiinivirtsakiviä tavallisimmin urospuolisille yksilöille. Silmiä on alettu nyt tutkia yhä enemmän ja rodulta onkin löytynyt yleisimpiä silmäsairauksia - kaihia, PRA:ta, ylimääräisiä ripsiä jne. Rodussa on ilmennyt jonkin verran sydämen rappeumasairautta, dilatoivaa kardiomyopatiaa.  Näiden lisäksi mainittakoon vielä 80-luvulla varsin tavallinen hyperkeratoosi eli päkiänkovettumatauti, johon voi yhä silloin tällöin törmätä. Irlanninterrieri elää yleensä terveen elämän, nuoruuden vaivoja ovat tyypillisesti silmä- ja korvatulehdukset; lisäksi moni yksilö tuntuu olevan herkkä erityisesti viljagluteenille.

Luonne ja käyttäytyminen

Irlanninterrieri on parhaimillaan utelias, aktiivinen, kaikesta kiinnostunut ja rohkea koira, se ei ole pehmeä, epävarma eikä laimea. Koirien tulee olla rohkeita ja omanarvontuntoisia, mutta rähinöintiä yleisesti pidetään huonon luonteen merkkinä. Urokset eivät yleensä pidä toisistaan, mutta niiden tulee olla käsiteltävissä eri harrastuksissa. Ihmisiä kohtaan irlanninterrieri on sosiaalinen olematta kuitenkaan mielistelevä. Aikuiset urokset voivat olla hieman pidättyväisiä vieraita kohtaan. Irlanninterrierin tulisi hallita hermonsa hyvin ja sietää epämiellyttäviä ja uhkaavia tilanteita sekä palautua hyvin niiden aiheuttamasta jännityksestä.

Turkinhoito

Trimmattava eli nypittävä rotu, jolla ei ole luonnollista karvanlähtöä. Rotu vaatii kotioloissa pari trimmausta vuodessa, mutta näyttelyssä käyviä koiria nypitään parin viikon välein ja ne voidaan pitää kunnossa ympäri vuoden. Koiraa ei tarvitse pestä juuri koskaan; riittää kun jalat suihkuttaa lenkin jälkeen. Oikenlainen karva ei takkuunnu eikä huopaannu, se hylkii likaa ja vettä, ja parhaat turkit ovat syvänpunaisia.

Millaiselle ihmiselle rotu sopii

Irlanninterrieri sopii parhaiten aktiiviselle ihmiselle, joka liikkuu paljon ja haluaa touhuta koiransa kanssa.  Koira vaatii johdonmukaisen kasvatuksen ja mielellään aktiviteetteja. Rotu soveltuu hyvin agilityyn, tokoon ja jäljestämiseen. Se ei pysy yksinään aitaamattomalla pihamaalla ilman valvontaa, rodussa on edelleen aimo annos metsästysviettiä.

Teksti: Suomen Irlanninterrierit ry, kuvat: Jetta Tschokkinen