Estrelanvuoristokoira kuuluu laumaa vartioivien rotujen joukkoon. Kyseessä on ikivanha rotu, joka edelleen joissain määrin omaa alkukantaisen luonteen joka asettaa omat vaatimuksensa koiran arkielämään. Estrelan tulee omata rodulle ominainen vahva vartiointitaipumus ja epäluulo vieraita kohtaan. Kuitenkaan se ei saa olla arka tai aggressiivinen ja omistajan läsnä ollessa sen tulee olla täysin käsiteltävissä. Tänä päivänä estrelaa käytetään maatilojen, eläintilojen ja pihojen vahteina, sekä seurakoirina. Kiinnostus laumanvartijakoirien käyttämiseen alkuperäistarkoituksiinsa on ollut heräämässä.
Estrela on luonteeltaan omalle perheelle omistautunut ja epäluuloinen vieraita kohtaan. Estrela suhtautuu välinpitämättömästi muihin koiriin. Vähäisen saalisvietin vuoksi yhteiselo muiden kotieläinten kanssa luonnistuu yleensä ongelmitta. Vartiointitaipumus on vahva, puolustaakseen omistajaansa tai reviiriään estrela tarvitsee todellisen uhan jolloin se reagoi. Oman reviirin ulkopuolella vartiointikäyttäytyminen on vähäistä.
Isolle rodulle tyypillisiä sairauksia ovat lonkka- ja kyynärniveldysplasia. Estrela kuuluu Pevisaan (Perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelmaan) lonkkien ja kyynärien osalta. Pääsääntöisesti estrela on perusterve rotu. Rodulla tavataan kuitenkin muitakin perinnöllisiä sairauksia, joista osa yksittäistapauksia. Suositeltavaa on tutustua rodun jalostuksen tavoiteohjelmaan (JTO), jossa kerrotaan tarkemmin rodusta, sairauksista sekä niiden vastustamisesta.
Estrelan turkinhoitoon kuuluu harjaaminen muutaman kerran vuodessa, ainakin karvanlähtöaikaan on hyvä harjata useammin. Pesua koira tarvitsee ollessaan likainen. Estrelakanta Suomessa on pääosin pitkäkarvaista, mutta muutama lyhytkarvainenkin löytyy.
Estrela sopii ihmiselle joka ei odota ehdotonta tottelevaisuutta koiraltaan vaan ymmärtää huumorilla, lempeydellä ja tietynasteisella jämäkkyydellä estrelan herkkyyden kovan ulkokuoren alta. Ihmisen pitää ymmärtää vartiointitaipumus ja siihen liittyvät vaatimukset estrelanpidossa.
Estelanvuorstokoirasta kiinnostuneen kannattaa vierailla rotuyhdistyksen sivuilla, josta löytyy pentuvälitys sekä kasvattajien yhteystiedot. Pentuja on tarjolla harvakseltaan, mutta kasvattajiin kannattaa olla yhteydessä. Tutustuminen rotuun paikanpäällä, kasvattajien/ omistajien luona, on usein hyödyllistä.
Teksti: Estrelanvuoristokoirat ry, kuvat: Satu Vanhanen, Merja Takala, Titta Fonselius