Dunkerinajokoira on vanha norjalainen jäniskoirarotu, joka on vuosien saatossa muokkautunut kansalliseksi metsästys- ja seurakoiraksi.
Rodun terveydentila on yleisesti ottaen hyvä.
Dunkerinajokoira on vanhanajan sitkeä ja vahvahermoinen ajokoira, jolla on erinomainen luonne. Se on hyvin sosiaalinen ja luottavainen, joten siinä yhdistyvät hyvin metsästyskoiran ja seurakoiran ominaisuudet. Hyväluontoisena ja avoimena rotu on myös kohtuullisen helppo koulutettava.
Turkki on lyhyt ja karhea eikä vaadi erityistä huomiota.
Ulkoilusta pitävä ihminen, rotu on suunnattu erityisesti jäniksenmetsästykseen, mutta on käyttökelpoinen myös ketulle ja ilvekselle omistajan niin halutessa.
Rotu on beaglea isompi, mutta suomenajokoiraa pienempi vankkarakenteinen koira. Se viihtyy niin ulkona tarhassa kuin sisällä perheen keskellä. Rotu on harvinainen Norjan ulkopuolella, mutta se on menestynyt metsästyskokeiden lisäksi näyttelyareenoilla. Harvinaisuus on tehnyt myös sen, että rodussa käytetään kohtuullisen runsaasti roturisteytyksiä monimuotoisuuden, terveyden ja haluttujen ominaisuuksien säilyttämiseksi. Norjalaiset ovat erityisen ylpeitä rodun jäätä ja kovaa säätä kestävistä käpälistä. Rotua esiintyy kahtena värimuunnoksena, joista merle kerman ja valkean värisin merkein on yleisempi, näillä koirilla on usein eriväriset tai siniset silmät. Toinen värimuunnos on musta kerman ja valkean värisin merkein.
Teksti Suomen Ajokoirajärjestö - Kuvat Per Harald Sivesind ja Auli Haapiainen-Liikanen