Broholminkoira

Käyttötarkoitus

Broholmer on vanha tanskalainen kansallisrotu, joka on ollut vaarassa kuolla sukupuuttoon. FCI on uudelleen hyväksynyt sen rodukseen vuonna 2000. Broholmer kuuluu molosseihin ja se on suurikokoinen sekä raskasrakenteinen.

Luonne ja käyttäytyminen

Luonteeltaan Broholmer on luotettava ja hieman varauksellinen. Luonteeseen kuuluu myös vartiointivietti, jota ei saa korostaa.

Broholmer rakastaa isäntäperhettään. Se nauttii perheensä seurasta ja haluaa miellyttää sitä. Kiitokseksi ja kannustukseksi koiralle riittää iloinen kehuminen ja hellä taputus. Useimmiten broholmer muistaa kerrasta, mitä sille on opetettu. Broholmer on herkkä, joten äänen korottaminen saa broholmerin hämilleen, katse paljastaa hämmennyksen, jota broholmer tuntee.  Broholmer ottaa mielellään katsekontaktia ja on varustettu hyvin monella ilmeellä, jotka voivat omistajia hieman hymyilyttää.

Broholmer rakastaa loikoilua pihapiirissä, tarkkaillen paikaltaan pihan tapahtumia. Kuitenkin aikuisen broholmerin kanssa esim. metsässä samoilu on nautinnollista. Broholmer haluaa tunkea hyvin mielellään syliin tai kainaloon. Jos perheellä on hyvä olla, myös broholmerilla on hyvä olla.

Yleisimmät asiat terveydestä

Broholmer on perusterve rotu, jolla ei vielä ole "omia" sairauksiaan.  Niin kuin kaikilla suurilla roduilla, broholmerin kanssa on panostettava kasvuajan ruokintaan ja oikeaan liikuntaan, jotta ikäviltä yllätyksiltä vältyttäisiin. Pennun kanssa pitää muistaa suurten koirien nopeakasvuisuus. Eritoten 5-8 kk välissä pentu kasvaa nopeasti ja on altis tapaturmille. Tämän vuoksi nuoren koiran kanssa pitää muistaa varoa rajuja leikkejä, hyppyjä ja suurten koirien kanssa rajuja leikkejä. Pentu voi 6 kk:n iässä painaa jo 30-40kg, joten yhdistelmä pennun mieli ja heikot kehittyvät luut, ovat mitä huonoin yhdistelmä. Kuitenkin maalaisjärkeä käyttämällä, tästäkin vaiheesta selvitään kunnialla.

Turkinhoito

Broholmerin turkki on hyvin helppohoitoinen. Siihen riittää kumisuan tai esim. furminaattorin käyttö. Karvaa irtoaa tasaisesti läpi vuoden, mutta suurin karvanlähtö osuu kevääseen. Turkkia tarvitsee pestä tarpeen mukaan, riippuen asuinpaikasta ja elinympäristöstä.

Muuta

Broholmer-pennulle pitää opettaa autoilua, jotta se oppisi matkustamaan ilman pahoinvointia. Pentu kannattaa ottaa mahdollisimman paljon mukaan erilaisiin paikkoihin, jotta uusiin tilanteisiin oppiminen tulee luonnollisesti ja mutkattomasti.

Teksti ja kuvat: Suomen Broholmeryhdistys