Bretagnenbassetti (Basset Fauve de Bretagne) on pienikokoinen, hitaasti ajava ja jäljestävä koira Bretagnen niemimaalta Ranskasta. Nimensä mukaisesti se on matalaraajainen, fauven värinen (kultaan vivahtavasta vehnästä tiilenpunaiseen) bretagnelainen. Muihin bassetrotuihin verrattuna bretagnenbassetti on lyhytselkäisin eli hieman korkeuttaan pidempi.
Maailmalla bretagnenbassettia käytetään kanin, jäniksen, ketun, villisian ja kauriin metsästyksessä. Perinteisesti niitä on käytetty 4-8 koiran ajueina, mutta nykyisin niitä käytetään metsästyksessä myös yksin tai pareittain. Rodun kotimaassa Ranskassa bretagnenbassetteja käytetään yleisesti kanin metsästykseen 4 koiran ajueena. Jänistä ajettaessa ajue koostuu kuudesta ja villisikaa ajettaessa kahdeksasta koirasta.
Suomessa bretagnenbassetteja on käytetty lähinnä jänismetsällä yksin tai pareittain. Syksyllä 2019 voimaan tulleen lakimuutoksen myötä bretagnenbassetteja saa käyttää hirvieläinten metsästyksessä koko maassa (huom. max säkäkorkeus 39cm). Bretagnenbassettien kanssa kilpaillaan ajokokeiden lisäksi mejä-kokeissa. Menestymistä mejä-kokeissa saattaa rajoittaa koiran into lähteä seuraamaan tuoreita riistanjälkiä verijäljen sijaan.
Bretagnenbassetin sanotaan syttyvän ulkona ja sammuvan sisällä. Tämä kuvaa hyvin rodun luonnetta. Bretagnenbassetti on aina valmis liikkeelle. Se on riistaverinen ja hyvän vainun omaava rotu, joka metsästäessään on rohkea, kekseliäs ja sinnikäs. Kotioloissa aikuinen bretagnenbassetti on yleensä hiljainen ja rauhallinen. Bretagnenbassetti aikuistuu ja rauhoittuu yleensä kahden vuoden kieppeillä. Voimakkaasta riistaverisyydestä ja metsästysvietistä johtuen bretagnenbassetin vapaana pitäminen voi tuottaa ongelmia.
Bretagnenbassetti on sosiaalinen, laumaansa kiintyvä ja utelias. Ne ovatkin mielellään mukana kaikissa arkiaskareissa ja keksivät kyllä tarpeen mukaan itselleen puuhasteltavaa. Bretagnenbassetti sopii sekä metsästystä harrastavaan kotiin että myös niin sanotuksi kotikoiraksi. Jälkimmäisessä tapauksessa koiralle on järjestettävä riittävästi virikkeitä (liikuntaa, töitä nenälle...) energian purkamiseksi. Pääsääntöisesti ne tulevat toimeen kaikkien kanssa ja ovat ystävällisiä ja uteliaita muita koiria ja ihmisiä kohtaan.
Bretagnenbassetti on itsenäinen ja itsepäinen, toiset ovat miellyttämisenhaluisempia kuin toiset. Sopivan motivaation kohdalle osuessa ne oppivat helposti uusia asioita, mutta jos bretagnenbassetilla ei ole motivaatiota opeteltavan asian suhteen, niin ei se sitä silloin tee. Suurimmalla osalla herkut toimivat hyvänä motivaattorina. Bretagnenbassetti oppii kyllä perus käytöstavat, mutta tottelevaisuusvalioksi siitä ei ole.
Bretagnenbassetti on suhteellisen terve rotu, eikä se kuulu tällä hetkellä PEVISA:an. Jalostukseen käytettäville koirille suositellaan silmäpeilausta ja gonioskopiatutkimusta. Mikäli koiralla näiden tutkimusten pohjalta on riski silmänpaineiden kohoamiseen, tulee paineita mitata säännöllisesti. Rodussa esiintyy myös avokulmaglaukoomaa (POAG), jonka toteamiseksi on olemassa geenitesti.
Rodussa tiedetään esiintyvän perinnöllistä epilepsiaa, Suomessa on tullut ilmi muutamia tapauksia, mutta maailmalla on jo vuosia kerätty tietoa sairastuneista linjoista. Toisille apu löytyy lääkityksestä, toiset saavat kohtauksia lääkityksestä huolimatta.
Bretagnenbasseteilla tiedetään esiintyvän harvakseltaan allergioita, purentavirheitä ja häntämutkia. Pääosin bretagnenbassetit elävät elämänsä terveenä.
Bretagnenbassetin turkki on aika helppohoitoinen. Turkkia on syytä kammata silloin tällöin, kampaustiheys riippuu turkin laadusta ja pituudesta. Lisäksi bretagnenbassetit nypitään 1-2 kertaa vuodessa koirasta riippuen. Bretagnenbassettia tarvitsee pestä harvakseltaan, sillä kura varisee karkeasta turkista pois kuivuessaan.
Bretagnenbassetti sopii metsästäjille sekä muuten aktiivisille ihmisille, jotka jaksavat puuhastella ja liikkua koiran kanssa.
Bretagnenbassetti sopii niin ainoaksi koiraksi kuin isompaankin laumaan. Ne tulevat toimeen niin lasten kuin aikuisten sekä muiden eläinten kanssa. Lapsiperheissä on kuitenkin syytä miettiä, kuka huolehtii koiran ulkoiluttamisesta. Pienestä koostaan huolimatta bretagnenbassetti on kova vetämään ja hihnan päässä tulijan ohjeetkin voivat mennä luppakorvien ohitse hyvän hajun osuessa nenään.
Teksti ja kuvat: Suomen Bassetkerho